Kuva viime kesältä. : )

Meidän Sylvesterin miehuuden merkit on nyt viety! Lähestulkoon itketti töistä kotiin tullessa, kun näin sen aivan huumattuna. Kävely oli lievästi sanottuna hieman hakusessa, samoin ajatusten kulku. Viereltä ei saanut poistua edes parin metrin päähän, sillä toinen lähti hoipertelemaan perässä. Sylissähän sitä oli pakko pitää, siinä oli ilmeisen hyvä olla ja rötköttää. Oivoi. Mutta onneksi eilen ja tänään se on ollut virkeämpänä. :)

Eilen kävimme sisareni Annan kanssa elävissä kuvissa, kohteenamme Twilightin uusin osa! Pakkohan se oli nähdä, vaikka en saagan suurin fani olekaan. Olihan tuokin ihan jees, mutten nyt rupea sen enempää analysoimaan. Eikä se synnytyskohtaus ollutkaan niin paha, mitä uutisotsikot ovat antaneet ymmärtää! Tosin ehkä se on vain iloittava, koska kukaan ei ainakaan meidän näytöksessämme saanut minkäänmoista sairaskohtausta.

Aloitin myös toissapäivänä tekemään niitä joulukortteja, mitä olen uhannut askartelemaan jo varmaan kaksi kuukautta sitten. Koska tarvikkeiden ostamisesta on kulunut pieni ikuisuus ja useampi siivouspäivä, niin arvatkaapa löysinkö kartonkeja mistään! Käänsin jokaisen laatikon ja jemman, mutta ei näkynyt. Inspiraation kuitenkin myllätessä päätin kikkailla ne tavalliselle paperille. Niistä tuli aivan älyttömän rumia. Höh. Tämän takia ei pitäisi siirtää tavaroita "loogisempiin" paikkoihin, joista ne sitten "löytää helpommin". Pakko kyllä etsiä se ovelista ovelin piilopaikka.

Ulkona talvimyrsky jyllää jälleen, mutta onneksi voimme Jukan ja Sylvesterin kanssa linnoittautua kotikoloomme ja nököttää ilta täällä. Ehkä parin viinilasillisen kera, sivistyneesti tottakai.